Päivitetty 2.10.2023
Mätäjokiprojektia vetää Pekka Lindblad, yhteystiedot

Vuosiraportti 2023 on julkaistu, tästä raporttiin
Talkooviikon 2023 tunnelmia sanoin, kuvin ja videoin
Vuosiraportti 2022 on julkaistu, tästä raporttiin
Mätäjokiperojektimme Suomen Kalastuslehdessä n:o 7/2022
Linkkejä muihin postauksiin sivun lopussa

Helsingin Perhokalastajat on onnistunut palauttamaan erittäin uhanalaisen meritaimenen Mätäjokeen, Pitäjänmäen Talin alueelle. Projekti jatkuu tiiviissä yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) ja Helsingin kaupungin kanssa.

Mätäjokeen lokakuussa 2021 palannut naarastaimen valmistautuu kutuun kaivamalla mädille kutukuoppaa.

Virho aloitti taimenten mätirasiaistutukset keväällä 2009. Istutukset lopetettiin vuonna 2017, kun todettiin luontaisen lisääntymisen lähteneen hyvin käyntiin.  Helsingin perhokalastajat on syyskuusta 2009 lähtien järjestänyt joka syyskuun viimeisellä viikolla talkootapahtumia. Tapahtumissa on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Poikasille on luotu elinalueita kiveämällä virtapaikkoja ja lisäämällä uppopuuta. Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin. Tulokset ovat olleet hyviä. Taimenet ovat kasvaneet nopeasti ja virtapaikoissa ne ovat jokialueen valtalaji. Vuosina 2022 ja 2023 taimenten poikasikäluokkien keskitiheys on ollut huippuluokkaa, pitkälti yli sadan. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosiraportista 2023

Soraa levitetään virtapaikkaan taimenten kutualueeksi
Kuva: Jussi-Petteri Lappi

Syksyllä 2014 havaittiin ensimmäisen kerran taimenten kuteneen Mätäjoessa. Siitä lähtien ne ovat lisääntyneet Talin alueella joka syksy. Syksystä 2017 alkaen on kutuun osallistunut myös erittäin uhanalaisia merivaelluksen tehneitä taimenia. Niiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Syksyllä 2022 meritaimenia oli kudulla kolmisen kymmentä. Niitä on kuitenkin liian vähän, kun ottaa huomioon kuinka lähellä merta Talin alueen kutupaikat ovat. Laajalahti on jo rauhoitettu verkkokalastukselta. Seurasaarenselän salmiin ja niiden edustoille tarvittaiin myös vastaavia rajoituksia.

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen kaukaisimmat latvat ovat Vantaan Kaivokselassa ja Louhelassa, josta se virtaa etelään Helsinkiin. Se jatkaa matkaansa Malminkartanon kautta Kannelmäkeen ja sen puistoalueilta länteen Pitäjänmäkeen. Talin siirtolapuutarhan ja Golfkentän ohitettuaan se laskee vetensä Iso-Huopalahteen. Matkan varrella siihen yhtyy pienempiä puroja ja ojia lännestä ja idästä. Sen valuma-alue onkin Helsingin puroista suurin, 24 km2. Pääuomalla on pituutta 9 km ja keskivirtaama on 170 l/s. Kesäisin joen latvoille juoksutetaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä. Juoksutus parantaa joen yläosien virtausoloja etenkin kesän kuivimpina kausina.

Soraistettua ja kivettyä koskea Talissa.  Kuva Pekka Lindblad

Veden laadultaan Mätäjoki on kohtuullisen hyvä eikä esteitä lohikalojen viihtymiselle ole. Mätäjoki ja sen vehreä varsi ovat luonnoltaan arvokkaita ja muodostavat keskelle asutusta viherkäytävän, joka on tärkeä sekä eläimille, että kasveille.

Katso myös Janne Salomeren upea luontodokumentti Mätäjoesta ja sen taimenista! https://www.youtube.com/watch?v=95Q1PVziVmw&t=5s

Vuosiraporteista löydät lisätietoja Mätäjoen Talin alueen kunnostuksista ja taimenen lisääntymisestä
2023 2022 2021 2020  2019  2018  2017

Lisää Mätäjokiaiheisia postauksia:

Talkooviikon 2023 tunnelmia sanoin, kuvin ja videoin
Suomen Kalastuslehti n:o 7/2022
Taimenten kutu lokakuussa 2022
Talkooviikko 2022
Esitelmä Pitäjänmäen eläkkeensaajille lokakuussa 2021
Kuvaraportti talkooviikosta 2021
Talkoosuunnitelma 2021
Mätäjoki talvella 2021
Raportti talkooviikosta 2020
Talkoosuunnitelma 2020
Syysterveisiä 2020
Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Sauran esitelmä Suomenlahden ja Mätäjoen meritaimenesta
Talkoosuunnitelma 2019