Helsingin Perhokalastajat on mukana palauttamassa taimenta Helsingin Mätäjokeen. Jokea elvytetään yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin kaupungin kanssa.
Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen kaukaisimmat latvat ovat Vantaan Kaivokselassa ja Louhelassa. Sieltä se virtaa etelään Helsingin puolelle, Malminkartanon kautta Kannelmäkeen, jonka puistoalueilta se kaartaa länteen Pitäjänmäkeen. Talin siirtolapuutarhan ja Golfkentän ohitettuaan se laskee vetensä Iso-Huopalahteen. Matkan varrella siihen yhtyy pienempiä puroja ja ojia lännestä ja idästä. Sen valuma-alue onkin Helsingin puroista suurin, 24 km2. Pääuomalla on pituutta 9 km ja keskivirtaama on 170 l/s. Kesäisin joen latvoille juoksutetaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä. Juoksutus parantaa joen yläosien virtausoloja etenkin kesän kuivimpina kausina.
Veden laadultaan Mätäjoki on kohtuullisen hyvä eikä esteitä lohikalojen viihtymiselle sen suhteen ole tiedossa. Mätäjoki ja sen vehreä varsi ovat luonnoltaan arvokkaita ja muodostavat keskelle asutusta ekokäytävän, joka on tärkeä sekä eläimille, että kasveille.
Seuramme otti vuonna 2009 vastaan merkittävän luontohaasteen alkaessaan Virtavesien hoitoyhdistyksen (tuttavallisemmin Virho) ja Helsingin kaupungin kanssa palauttamaan taimenta takaisin Mätäjoen vesistöön. Virho on vuodesta 2009 lähtien istuttanut joka kevät jokeen taimenen mätiä. Helsingin perhokalastajat aloitti samana syksynä taimenten lisääntymisalueiden kunnostuksen Pitäjänmäen Talin alueella. Syyskuusta 2009 lähtien on joka syyskuun viimeisenä lauantaina pidetty talkoopäivä. Päivän aikana on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Poikasille on luotu elinalueita kiveämällä joen virtapaikkoja ja lisäämällä uomaan uppopuuta. Taimenkannan kehittymistä on seurattu sähkökoekalastuksin. Tulokset ovat olleet vuodesta 2011 lähtien hyviä. Taimenet ovat kasvaneet nopeasti ja virtapaikoissa ne ovat jokialueen valtalaji.
Keväällä 2013 projektia kohtasi katastrofi, kun Teknoksen maalitehtaalta karkasi jokeen 1000 litraa liuotinta. Se tappoi joesta kaiken elämän koko Talin alueella aina meren suuhun asti. Joki kuitenkin toipui nopeasti. jo samana syksynä tavattiin tuhoalueelta hyväkuntoisia taimenia ja muita kaloja, jotka olivat päästöhetkellä olleet tuhoalueen yläpuolisella vesistöalueella. Teknos korvasi vahingon rakennuttamalla golfkentän vesialtaan padon tilalle 20 metriä pitkän kosken. Padon poistuttua, taimenet ja muutkin kalat pääsevät mereltä takaisin Mätäjokeen jatkamaan sukuaan. Teknos on vuodesta 2013 toiminut Mätäjoen talkookunnostusten rahoittajana.
Syksyllä 2014 havaittiin ensimmäisen kerran taimenten kuteneen Mätäjoessa. Syksyllä 2015 kutua havaittiin usealla talkootyönä kunnostetulla soraikolla.
Mätäjokea kunnostetaan myös yläjuoksulla. Siellä kunnostuksia organisoi Kaarelanjokihanke, jolla on oma Facebook-profiili. Siihen kannattaa tutustua.
Mätäjoki muualla internetissä:
