Mätäjoki

 Päivitetty 6.1.2021

Helsingin Perhokalastajat on onnistunut palauttamaan erittäin uhanalaisen meritaimenen Mätäjokeen Pitäjänmäen alueelle. Projekti jatkuu tiiviissä yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin kaupungin kanssa.

20201101-IMG_0378

Mätäjokeen lokakuussa 2020 palannut naarastaimen valmistautuu kutuun kaivamalla mädille kutukuoppaa. Kuva: Pekka Lindblad

Seuramme otti vuonna 2009 vastaan merkittävän luontohaasteen alkaessaan Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) ja Helsingin kaupungin kanssa palauttamaan taimenta takaisin Mätäjoen vesistöön. Virho istutti Talin alueelle taimenten mätiä vuosina 2009-2017. Istutukset lopetettiin, kun todettiin taimenten luontaisen lisääntymisen lähteneen hyvin käyntiin. Helsingin perhokalastajat aloitti samana vuonna lisääntymisalueiden kunnostukset. Syyskuusta 2009 lähtien on joka syyskuun viimeisenä lauantaina pidetty talkoopäivä. Päivän aikana on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä jokeen karkeaa soraa. Poikasille on luotu elinalueita kiveämällä joen virtapaikkoja ja lisäämällä uppopuuta. Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin. Tulokset ovat olleet etupäässä hyviä. Taimenet ovat kasvaneet nopeasti ja virtapaikoissa ne ovat jokialueen valtalaji.

20200926-_dsc9887p

Soraa levitetään virtapaikkaan taimenten kutupaikaksi
Kuva: Jussi-Petteri Lappi

Syksyllä 2014 havaittiin ensimmäisen kerran taimenten kuteneen Mätäjoessa. Siitä lähtien taimenet ovat lisääntyneet Talin alueella joka syksy. Syksyllä 2017, 2018 ja 2020 joessa kuti myös muutamia erittäin uhanalaisia merivaelluksen tehneitä taimenia. Niitä on kuitenkin liian vähän, kun ottaa huomioon kuinka lähellä merta Talin alueen kutupaikat ovat. Joen edustan lahtiin ja salmiin tarvittaisiinkin lisää syksyyn ajoittuvia kalastusrajoituksia.

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen kaukaisimmat latvat ovat Vantaan Kaivokselassa ja Louhelassa, josta se virtaa etelään Helsinkiin. Se jatkaa matkaansa Malminkartanon kautta Kannelmäkeen ja sen puistoalueilta länteen Pitäjänmäkeen. Talin siirtolapuutarhan ja Golfkentän ohitettuaan se laskee vetensä Iso-Huopalahteen. Matkan varrella siihen yhtyy pienempiä puroja ja ojia lännestä ja idästä. Sen valuma-alue onkin Helsingin puroista suurin, 24 km2. Pääuomalla on pituutta 9 km ja keskivirtaama on 170 l/s. Kesäisin joen latvoille juoksutetaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä. Juoksutus parantaa joen yläosien virtausoloja etenkin kesän kuivimpina kausina.

20200923-_dsc9820-1

Soraistettua ja kivettyä koskea Talissa.  Kuva Pekka Lindblad

Veden laadultaan Mätäjoki on kohtuullisen hyvä eikä esteitä lohikalojen viihtymiselle  ole. Mätäjoki ja sen vehreä varsi ovat luonnoltaan arvokkaita ja muodostavat keskelle asutusta ekokäytävän, joka on tärkeä sekä eläimille, että kasveille.


Uhanalaisia meritaimenia Mätäjoessa syksyllä 2020 Video: Mika Järvinen

Vuosiraporteista löydät lisätietoja Mätäjoen Talin alueen kunnostuksista ja taimenen lisääntymisestä
2020  2019  2018  2017

Lisää Mätäjokiaiheisia postauksia:

Mätäjoki talvella 2021
Raportti talkooviikosta 2020
Talkoosuunnitelma 2020
Syysterveisiä 2020
Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Sauran esitelmä Suomenlahden ja Mätäjoen meritaimenesta
Talkoosuunnitelma 2019


Video: Tomi Räsänen

Mätäjokea kunnostetaan myös yläjuoksulla. Siellä kunnostuksia organisoi Kaarelanjokihanke, jolla on oma Facebook-profiili. Siihen kannattaa myös tutustua.