Päivitetty 19.1.2020
Helsingin Perhokalastajat on onnistunut palauttamaan erittäin uhanalaisen meritaimenen Helsingin Mätäjokeen Pitäjänmäen alueelle. Projekti jatkuu tiiviissä yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin kaupungin kanssa.
Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen kaukaisimmat latvat ovat Vantaan Kaivokselassa ja Louhelassa, josta se virtaa etelään Helsinkiin. Se jatkaa matkaansa Malminkartanon kautta Kannelmäkeen ja sen puistoalueilta länteen Pitäjänmäkeen. Talin siirtolapuutarhan ja Golfkentän ohitettuaan se laskee vetensä Iso-Huopalahteen. Matkan varrella siihen yhtyy pienempiä puroja ja ojia lännestä ja idästä. Sen valuma-alue onkin Helsingin puroista suurin, 24 km2. Pääuomalla on pituutta 9 km ja keskivirtaama on 170 l/s. Kesäisin joen latvoille juoksutetaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä. Juoksutus parantaa joen yläosien virtausoloja etenkin kesän kuivimpina kausina.
Veden laadultaan Mätäjoki on kohtuullisen hyvä eikä esteitä lohikalojen viihtymiselle ole tiedossa. Mätäjoki ja sen vehreä varsi ovat luonnoltaan arvokkaita ja muodostavat keskelle asutusta ekokäytävän, joka on tärkeä sekä eläimille, että kasveille.
Seuramme otti vuonna 2009 vastaan merkittävän luontohaasteen alkaessaan Virtavesien hoitoyhdistyksen (tuttavallisemmin Virho) ja Helsingin kaupungin kanssa palauttamaan taimenta takaisin Mätäjoen vesistöön. Virho on vuodesta 2009 lähtien istuttanut jokeen taimenten mätiä. Helsingin perhokalastajat aloitti samana vuonna lisääntymisalueiden kunnostuksen Pitäjänmäen Talin alueella. Syyskuusta 2009 lähtien on joka syyskuun viimeisenä lauantaina pidetty talkoopäivä. Päivän aikana on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Poikasille on luotu elinalueita kiveämällä joen virtapaikkoja ja lisäämällä uomaan uppopuuta. Taimenkannan kehittymistä on seurattu sähkökoekalastuksin. Tulokset ovat olleet vuodesta 2011 lähtien hyviä. Taimenet ovat kasvaneet nopeasti ja virtapaikoissa ne ovat jokialueen valtalaji.
Keväällä 2013 projektia kohtasi takaisku, kun paikalliselta maalitehtaalta karkasi jokeen 1000 litraa liuotinta. Se tappoi joesta Talin alueelta kaiken elollisen aina meren suuhun asti. Joki kuitenkin toipui nopeasti. Jo samana syksynä tavattiin alueelta hyväkuntoisia taimenia ja muita kaloja, jotka olivat päästön sattuessa olleet yläpuolisella vesistöalueella. Päästön aiheuttaja korvasi vahingon rakennuttamalla golfkentän vesialtaan padon tilalle 20 metriä pitkän kosken. Muutoksen ansiosta taimenet, ja muutkin vesieliöt pääsevät mereltä takaisin Mätäjokeen jatkamaan sukuaan.
Syksyllä 2014 havaittiin ensimmäisen kerran taimenten kuteneen Mätäjoessa. Siitä lähtien taimenet ovat lisääntyneet Talin alueella joka syksy. Syksyllä 2017 ja 2018 Talissa kutivat ensimmäistä kertaa myös erittäin uhanalaiset, kookkaat, merivaelluksen tehneet taimenet. Alla olevassa kuvassa meritaimenpariskunta valmistautuu kutuun talkootyönä kunnostetulla kutusoraikolla.
Perhokalastajien Mätäjoen vuosiraportissa 2019 on lisätietoa Mätäjoen Talin alueen kunnostuksista ja taimenen lisääntymisessä alueella.
Mätäjokea kunnostetaan myös yläjuoksulla. Siellä kunnostuksia organisoi Kaarelanjokihanke, jolla on oma Facebook-profiili. Siihen kannattaa tutustua.
Mätäjoki muualla internetissä:
