Syksyllä 2020 Mätäjoen alaosassa kuti ennätysmäärä taimenia. Talin alueelta löytyi peräti 24 kutupesää, joka on uusi ennätys. Taimenten mädin on selvittävä hengissä talven pakkasista ja kevään tulvista kunnes munista kuoriutuu maalis-huhtikuussa uusi uhanalainen taimensukupolvi. Pekka Lindblad on käynyt Mätäjoella harvakseltaan pitkin talvea. Lähdetäänpä Pekan matkaan selvittämään mitä taimenten kutupesille kuuluu.

Helmikuun alkupuolella Etelä-Suomi oli pakkasen kourissa. Pekan käydessä 9.2. Mätäjoella, pakkasta oli toistakymmentä astetta. Pitäjänmäentien vieressä on useita taimenten kutupesiä, jotka on ympyröity yllä olevaan kuvaan. Osa kutupesistä on jääkannen alla. Osa on osittain tai lähes kokonaan sulassa vedessä. Jääkansi on hyvä asia. Jään alle, joen pohjaan ei pääse kovillakaan pakkasilla muodostumaan ns. suppojäätä. Suppo voi kutupesään kasvaessaan jäädyttää mädin tai estää veden virtauksen. Kummallakin on mädille tuhoisat seuraukset. Suppoa ei onneksi näkynyt.

Siltasoraikossa (kuva yllä), joka kunnostettiin viime syksyn talkoissa, on neljä kutupesää. Kutupesistä yksi oli osittain jäättömän pinnan alla. Kolme muuta oli jäänyt turvallisesti jääkannen alle. Suppoa ei näkynyt täälläkään. Olli Malmivaaran ottamassa kuvassa alla kunnostetaan ja laajennetaan siltasoraikkoa.

Saunakoskessakin on useampia kutupesiä. Ne olivat helmikuussa jääkannen alla. Yllä olevaan kuvaan on merkitty kutupesistä yksi. Helmi-maaliskuun vaihteessa oli keväisen lauhaa, ajoittain lämpöasteita oli lähes kymmenen. Lumipeite ja Mätäjoen jäät sulivat nopeasti. Toinen maaliskuuta Saunakoski oli lähes jäätön. Ylle merkitty kutupesäkin oli vapaana virtaavassa koskessa hyvin näkyvillä. Alla on lähikuva sen sorasta

Sora on säilynyt puhtaana eikä siinä näkynyt merkkiäkään hiekoittumisesta. Jos hienoa hiekkaa kertyy kutupesään, se estää veden virtaamisen soran sisällä, jolloin taimenten mäti voi kuolla hapen puutteeseen.
Kevättulvat ovat vielä edessä päin. Mitä runsaampi ja pitkäkestoisempi tulva, sitä enemmän hiekkaa ja muuta kiintoainesta virran mukana liikkuu. Talvi 2020 oli lauha ja sateinen. Mätäjoki oli lähes koko talvikauden tulvassa. Hiekkaa liikkui paljon ja sitä kertyi myös kutupesiin. Osa mädistä menetettiin, etenkin lähellä Pitäjänmäentietä, jossa oli myös käynnissä pikaraitiotien rakentaminen. Nyt näyttää hyvältä. Pidetään peukkuja, että kevättulvat jäävät maltillisiksi ja kiintoainesta liikkuu vain vähän. Alkukesällä voimme toivottavasti nähdä runsaasti taimenpienokaisia Mätäjoen sorapohjaisissa virtapaikoissa.

Yllä olevassa kuvassa on keväällä 2020 syntynyt Mätäjoen taimen. Tällä pienokaisella oli onnea. Se syntyi kutupesään, joka ei ainakaan kokonaan tukkeutunut.

Mätäjoen varrella kannattaa ulkoilla ja katse suunnata myös ylös. Rantalehdoissa voi nähdä jäniksen, kauriin ja hiukan korkeammalla jopa harvinaisen valkoselkätikan kuten alla olevassa kuvassa. Joella on nähty myös erittäin harvinainen kuningaskalastaja. Koskikarakin on virtapaikoissa usein nähty talvivieras.

Aurinkoista ja koronavapaata kevättalvea meille kaikille! Nautitaan täysin rinnoin ulkoilusta ja lähiluonnosta. Kevät, kesä ja terassikausi ovat jo ”nurkan takana”.