Mätäjoesta tulee luonnonsuojelualue
Rihmalevät ”räjähtivät” toukokuussa
Kesäkuussa etsittiin nollikkaita
Syyskuussa talkoiltiin
Lokakuussa koekalastettiin
Taimenet saapuivat kudulle
Vuonna 2025

Mätäjoesta Talissa tulee luonnonsuojelualue

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.11.2024 esittää Uudenmaan ELY:lle luonnonsuojelualueen perustamista Taliin kattaen Mätäjoen sekä sen ympäristön lehtometsät. Huhtikuussa kaupunki järjesti avoimen yleisötilaisuuden, jossa esiteltiin alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnos. Suunnitelmassa oli hyvin otettu huomioon pitkään jatkunut työmme Mätäjoen luonnontilan parantamiseksi sekä työn jatkaminen luonnonsuojelualueella. Suunnitelmassa oli myös kehitettävää. Siksi mm Virho ja me teimmekin parannusehdotuksia. Ehdotuksemme huomioitiin melko hyvin lopullisessa suunnitelmassa.

Rihmalevät räjähtivät kasvuun toukokuussa

Jokiveden nopeasti lämmettyä valtasivat rihmaleväkasvustot Mätäjoen pohjan Talissa. Levää kasvoi valtoimenaan siirtolapuutarhan kulmalta, läheltä Pitäjänmäentietä alkaen alavirtaan päin. Kaupungin ympäristöpalvelut otti joesta kaksi vesinäytettä: yhden leväkasvuston yläpuolelta, Strömbergin puiston padolta ja toisen siirtolapuutarhan kulmalta, josta villiintynyt leväkasvusto alkoi. Ylävirran näytteessä typpipitoisuus oli peräti 2600 mikrogrammaa litrassa, alavirran puolella vain 980. Erittäin rehevän alaraja on 1500. Tulos oli niin ristiriitainen, että sen perusteella ei voinut tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta päästön lähteestä. Onneksi leväkasvusto alkoi kadota jo touko- kesäkuun vaihteessa, ylimääräisten ravinteiden ilmeisesti poistuttua jokivedestä. Lämpimän ja pitkän kesän sekä syksyn aikana ei onneksi enää havaittu vastaavaa leväkasvuston ”räjähdystä”.

Kesäkuun alussa kartoitettiin nollikkaita

Kuudes kesäkuuta järjestimme iltatilaisuuden tarkoituksena etsiä keväällä syntyneitä taimenten pienpoikasia eli nollikkaita. Kiersimme Aapon ja Janin kanssa Talissa kaikki taimenten poikasalueet. Nollikkaita näkyi hyvin lähes kaikkialla, ilahduttavan runsaasti myös golfkentän tekokoskella, josta ei syksyllä löytynyt yhtään varmaa kutupesää.

Videossa alla taimenpienokaiset aloittelivat vaarojen täyteistä elämäänsä lähellä vilkasta Pitäjänmäentietä. Kuinka monta nollikasta löydät?

Syyskuun viimeisellä viikolla talkoiltiin

Syyskuun viimeinen viikko on jo pitkään ollut perinteinen talkooviikkomme. Silloin laitetaan taimenten lisääntymisalueet kuntoon sekä parannellaan ja laajennetaan poikasalueita. Arki-iltoina ahersivat yhteisöt, Maanmittauslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Helen Oy sekä me, Helsingin perhokalastajat. Lauantaina 28.9. järjestimme kaikille avoimen talkoopäivän, johon osallistui tälläkin kertaa kolmisenkymmentä aikuista ja lasta.

Sää suosi arki-iltoina talkoilevia porukoita. Aurinko paistoi ja alhaalla oleva, kirkas vesi helpotti töitä. Maanantaina maanmittaajat puhdistivat ja kunnostivat kutupaikkoja. Tiistaina geologit kivesivät koskea ja purkivat kivipadon Pitäjänmäentien vierestä, kutusoraikon päältä. Keskiviikkona Heleniläiset siirsivät kutusoraikon pari metriä alavirtaan päin, jotta padon rakentelu sen päälle ei enää onnistuisi. Torstaina perhokalastajat soraistivat ja kivesivät Virhon kutsumana koskea Lassilassa. Mereltä palaavat taimenet pääsevät toivottavasti jo vuoden kuluttua myös sinne kudulle Strömbergin puiston putouksen viereen rakennettavan kalatien myötä.

Maanmittuslaitoksen väkeä kunnostamassa kutusoraikkoa. Kuva Marianne Valkama

Geologit kivikasan kimpussa Kuva Marianne Valkama

Alla Janne Passin kuvasarja perhokalastajien iltatalkoista Lassilassa.

Lauantainakin sää oli suosiollinen. Ei satanut, mutta sitä ennen satoi todella paljon. Sade alkoi jo torstaina illalla ja jatkui ajoittain rankkana lauantaiaamuun saakka. Sen seurauksena Mätäjoki tulvi paikoin yli äyräiden. Se jos mikä teki jokiuomassa työskentelyn mahdottomaksi. Jouduimme keskittymään ”maatöihin”. Siirsimme Pitäjänmäentien tuntumassa olleen sorakasan kahteen pienempään kasaan kutupaikkojen äärelle ja golfkentän laidalta kivikasan virran viereen odottamaan tulevia talkoita. Keräsimme myös maastosta useamman säkillisen roskia. Puolilta päivin nautimme eväsleipiä, virvokkeita ja kahvittelimme auringon pilkistellessä poutapilvien lomasta.

Alla kuvia lauantaitalkoista, kuvaajat Janne Passi ja Janne Salomeri

Lokakuun alussa koekalastettiin sähköllä

Lokakuun kolmantena tulivat Virhon puheenjohtaja Jouni Simola ja asiantuntijaharjoittelija Jaakko Hakala sähkökoekalastuslaitteiden kera Mätäjoelle. He koekalastivat neljä vakituista koealaa. Sähkökoekalastus on tehokas tapa selvittää kalakannan tila seurattavalla alueella. Sähkökenttään joutuvat kalat menettävät uimakyvyn, jolloin ne voidaan poimia haavilla ämpäriin. Päästyään pois sähkökentästä kalat toipuvat lähes välittömästi. Saaliiksi saadut kalat mitattiin ja punnittiin, jonka jälkeen ne palautettiin takaisin jokeen. Kaikilta koealoilta saatiin haaviin taimenia vähintään kohtalaisesti. Saalis jäi tällä kertaa pienemmäksi kuin muutamana aiempana vuotena. Siihen osattiin toki varautua, koska syksyllä 2023 oli kudulla vähemmän taimenia kuin edeltäneinä vuosina.

Taimenet saapuivat kudulle lokakuussa

Ensimmäiset mereltä saapuneet taimenet ilmestyivät kutusoraikolle vain muutama päivä koekalastuksen jälkeen, kahdeksas lokakuuta. Mika Järvinen sai videolle ensimmäisen meritaimennaaraan aloittelemassa kutupesän kaivamista.

Mereltä palanneita ja paikallisia taimenia näkyi kututouhuissa lähes katkotta koko lokakuun ajan. Pääosa kudusta keskittyi Pitäjänmäentien tuntumassa oleville kahdelle soraikolle. Myös Talin Saunakosken yläpuolinen kutupaikka täyttyi kutupesistä. Muualla oli hiljaisempaa. Golfkentän tekokoskeen kuti vain yksi taimen, samoin kivisillan yläpuoliseen soraikkoon. Näillä näkymin ensi keväänä Talin alueella syntyy kohtalaisen vahva taimenikäluokka, vahvempi kuin vuonna 2024. Alla olevalla videolla meritaimenpari aloittelee kutua. Ajoittain koiras värisyttelee itseään naaraan kylkeä vasten ilmoittaakseen, että on valmis hedelmöittämään mädin. Naaras haluaa kuitenkin vielä kaivaa kutupesää.

Lukuisat ulkoilijat ja luonnon ystävät pääsivät seuraamaan ja ihmettelemään taimenten kututouhuja, muun muassa Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan Vihreät apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen johdolla.

Kuvassa Vihreitä päättäjiä Mätäjoella, vasemmalta oikealle Saana Rossi, Marianne Valkama (Luontoliitosta), Oona Käyhkö, Amanda Pasanen, Otso Kivekäs, Anni Sinnemäki ja Julianna Kentala.
Myös valtion Ruokaviraston luontokerholaisia kävi opastetulla ratkellä Talissa.

Alla Janne Passin otoksia syksyn viimeisistä kutijoista marraskuun puolivälistä.

Alkaneena vuonna kalat saavat ohitustien

Helsingin kaupunki on päättänyt rakentaa Strömbergin puistossa olevan vesiputouksen viereen kalatien. Se toteutetaan osana puiston remonttia kesällä 2025. Kalatien rakentamisen lisäksi Pitäjänmäen teollisuusalueelta puretaan osittain pari patoa. Jos projekti pysyy aikataulussa, avautuu kaloille ja muillekin vesieliöille ensi syksynä vapaa vaellusyhteys mereltä aina Vantaan Louhelaan saakka. Virho on jo pitkään järjestänyt talkookunnostuksia Lassilassa ja Konalassa. Sinne on myös palautettu onnistuneesti taimenkanta. Sieltä merelle kasvamaan lähteneet taimenet pääsevät ehkä jo ensi syksynä ”takaisin kotiin” jatkamaan sukuaan. Tähän asti ne ovat joutuneet kutemaan Talin virtapaikkoihin.

Takaisin alkuun